GURUTLIHTU VALGATEMÁT

Lataa Pdf >>

MII EALÁSKAHTTIT

Mii geahpedat bargguhisvuođa beallái ealáskahttimiin. Miljárddaid jahkásaš ealáskahttin máksá iežas ruovttoluotta. Mii ealáskahttit produktiiva ja dakkár almmolaš investeremiid mat buktet barggu ja mat juohkásit guovlluid mielde dásseárvosaččat: geainnuid, ruovdemađiid, govttolaš haddásaš vistebuvttadeami ja divvunhuksema, buresbirgejumi bálvalusaid, dutkamuša ja buvttagárgideami. Dát geahpeda divvun- ja buresbirgenvealggi, lasiha dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa ja buktá barggu olles Supmii maiddái priváhtasektorii ja ná stáhta vearrodietnasat sturrot ja bargguhisvuođa golut unnot.

MII HUKSET BURIID ENERGIAČOVDOSIID

Mii dahkat Suomas energiijabeaktilvuođa ja ođasmuvvi energiijabuvttadeami njunušriikka. Ovddidat buriid ja máŋggalágan energiijabuvttadeami, nappo eanalieggasa, beaivváš- ja bieggaenergiija, energiijarádjanteknologiija ja ruovtturiikkas barggu fálli birasustitlaš bioenergiija. Suopma galgá čatnasit doarvái buriide luoitingeahpedusulbmiliidda ja galgá leat kárbonfriija jagi 2015 rádjái.
MII DOAHPAT GITTA DIENASEARUID

Heaittihat stuorra oaiveopmodatdietnasiid oidima ja vearuhat buot dietnasiid oktilaš progressiivva tabeallain. Unna dienasearut leat min álbmotekonomiija geahččanguovllus buorre ášši. Mii máhcahat riggodatvearu. Vuollái 10 000 euro dietnasat galget leat vearu haga. Geahpedat ealáhatolbmuid, bargguhisolbmuid ja studeanttaid geafivuođa, ulbmilin 800 euro vuođđodienasdássi. Máŋgga luŋkká sosiáladorvvus galgá sirdásit doarvái buorre vuođđodietnasa guvlui.
MII CAGGAT VEARUID GARVIMA

Jábálaš ovttaskas olbmuid ja stuorra fitnodagaid vuohki garvit riikkaidgaskasaš vearuid lea váttisvuohtan buresbirgejeaddji stáhtaid ruhtadeapmái. Mii dahkat vearroparadiissaid giddemis ja riikkaidgaskasaš vearrogarvimis Suoma EU-politihka váldoulbmila. Buot oamastusat galget leat almmolaččat ja automáhtalaš vearrodieđuid lonuheapmi njuovžil. Galgá váldit atnui  juohke riikka guoski ruhtačilgehusa ja ruhtamárkanvearu. Ránes ekonomiija ja vearuid garvima eastimii mii várret doarvái resurssaid.
MII DORVVASTAT ALMMOLAŠ BÁLVALUSAID

Mii doahput gitta dearvvasvuođaearuid viiddis sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaiguin. Almmolaččat buvttaduvvon bálvalusat leat maid sohkabeliid dásseárvvu ja buohkaide dorvvolaš árgga eaktun. Doarjut bearrašiid, lasihat mánáidsuodjalusa ja mielladearvvasvuođabálvalusaid rabasdivššu resurssaid ja nannet oapmahašdivššu doarjaga. Buoridemiin boarrásiid bálvalusaid mii dorvvastat buorre eallima buot boares olbmuide. Gáibidat ahte boarrásiidbálvalusláhkii galgá mearridit dihto meari divššáriid boarrásiidda ja doallat maid gitta máná subjektiivvalaš beaivedikšovuoigatvuođas. Árrabajásgeassin, vuođđoskuvlla, nuppi dási skuvlejumi, allaskuvllaid ja friija čuvgehusdoaimma kvalitehta ja dásseárvu galget dorvvastuvvot olles Suomas.

MII BUORIDAT BARGGU BARGAMA EAVSTTUID

Mii eat dohkket bargoeavttuid duolbmama. Mii vuodjit nollasoahpamušaid gieldima, láigobargiid dáhkádusbálkká ja oasseáigebarggu barggaheami dušše fal go dasa leat vuođuštusat. Oanehis- ja oasseáigebargguid bargiide ja daidda geat barget duollet dálle galgá máksit dillelasi. Mii váldit beali buot lágan olggušteapmái ja burgit sohkabeliid gaskasaš bálkáearu. Mii buoridat barggu ja bearraša oktiiheiveheami ja dásseárvu lasihuvvo juohkimiin vánhemiidfriijaid 6+6+6 -málle mielde. Bargogaskavuođa ja fitnodatdoallama gaskasaš rájá galgá čielggasmahttit. Kollektiivvalaš ráđđádallanvuoigatvuođa galgá dahkat vejolažžan dábálaš bargiid lassin maid ovttaskas fitnodatolbmuide. Sosiáladorvu galgá dahkat vejolažžan sirdásit nuppi barggu vuogis nubbái. Unna fitnodagaid, ovttaskas fitnodatdolliid ja freelanceriid sosiáladorvvu galgá buoridit ja árvolassevieru vuollerájá stáhtii máksin oasi galgá loktet 25 000 euroi. Vuosttas bargi bálkáheami galgá álkidahttit.

MII HUKSET RÁFI JA DORVVOLAŠVUOĐA

Suopma galgá bissut soahteveahkálaččat čatnasmeahttumin. Nato-miellahttuvuohta heajudivččii Suoma dorvvolašvuođa, iehčanas mearridanválddi ja vejolašvuođaid doaibmat riikkaidgaskasaš ráfi ráhkadusaid nannemis.
Mii eat dohkket rasismma. Buot Suomas ássi olbmot leat dásseárvosaččat fuolakeahttá sin liikki ivnnis, riikkavulošvuođas, sohkabealis, oskkus dahje seksuála orientašuvnnas.
Liikojitgo artihkkalii? Muital das skihpárii!